19.5.2019

Van Dine, S.S: Skarabeen salaisuus

S.S. Van Dine
Skarabeen salaisuu
s
1. painos Otava 1938
2. painos Otava 1942
3. painos Otava 1960 – Otavan taskuromaani 7
The Scarab Murder Case 1930


“Nerokas rikosten tutkija Philo Vance ratkaisee salaperäisen ja taitavasti suunnitellun murhan."


"Benjamin H. Kyle löydettiin kuolleena yksityismuseosta taideaarteiden keskeltä. Olisivatko Egyptin jumalat kostaneet hautojen rauhan häiritsijälle? Näin väitti egyptiläinen palvelija Hani. Poliisista tapaus oli selvä: syyllinen oli epäilemättä Kylen työtoveri tohtori W.C. Bliss, jonka harvinainen skarabeeneula löytyi ruumiin vierestä ja jonka oven edessä oli verijälkiä. Vai oliko joku muu tahtonut tehdä tohtori Blissin epäilyksenalaiseksi: Donald Scarlett, Blissin englantilainen apulainen, joka ilmoitti löytäneensä murhatun ja ryntäsi suinpäin ulos talosta; Kylen sisarenpoika mr. Salveter, joka oli nuori ja miellyttävä, mutta enonsa pääperijä (tässä kohtaa kirjaston tarra peittää takakannen tekstin loppuosan).”

Ylimieliselle hepulle Philo Vancelle tullaan kertomaan murhasta ja tämä kutsuu paikalle yleisen syyttäjän Markhamin. Paikalle saapuu myös ylikonstaapeli Heath. Heppumme pitää yksinpuhelua ja taivastelee kuinka etevä murhaaja on ollut. Poliisimiehet kuuntelevat kiltisti vieressä ihmetellen Vancen älyä. Säännöllisin väliajoin Vance valitsee kotelostaan savukkeen. Hän komentelee poliisimiehiä ja määrää kaikesta – ja ratkaisee koko hirvittävän ovelan ja salaperäisen taidokkaan murhan ihan itse. Tarinan kertojana on nimetön henkilö, jota ei puhutella ja joka ei lausu sanaakaan. Ai niin, tapahtumapaikkana on New York.


Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 1938: ”Kirjan tekijä hallitsee hyvin juonensa käsittelyä ja osaa nokkelin keinoin sekoittaa lukijansa pois salaperäisissä oloissa tapahtuneen murhajutun oikeilta jäljiltä, kunnes teoksen sankari nerokkaalla tavallaan ratkaisee syyllisyyskysymyksen. Teoksen miljöö - yksityismuseo - ja egyptiläisen mytologian sekoittaminen juonen kulkuun lienevät omiaan lisäämään teoksen erikoisviehätystä tämän kaltaisen kirjallisuuden harrastajien silmissä.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti